Tutkimusta ilman tutkijalääkärilinjaa

Jaakko kirjoitti hienosti tutkijalääkärilinjasta ja sitä kautta tutkimuksen teosta. Tutkijalääkärilinjan hyviä puolia on monia, kuten taattu tutkimusapuraha ja pääsy tutustumaan eri tutkimusryhmiin. Kuitenkin halusimme muistuttaa, että tutkimusta voi tehdä vaikkei tutkijalääkärilijalle pääsisi / päätyisi.

Väitöskirjatutkijaksi voi päästä opintojen aikana ilman tutkijalääkärilinjaa ilmoittamalla kiinnostuksestaan mieluisalle ryhmälle ja toivoa parasta, tai kuten minulle kävi, tapaamalla sattumalta parhaan mahdollisen ohjaajan paikassa, jossa sitä vähiten osaa odottaa. 

Aloitin väitöskirjaan tähtäävän tutkimustyön lähes vuosi sitten. Kaikki tietää, että ensimmäiset päivät ovat uudessa työssä aina kamalia, ei osaa mitään eikä tunne ketään. Olen ollut monenlaisissa töissä, mutta ensimmäiset päivät tutkimuksen parissa ensimmäisen vuoden opiskelijana olivat ikimuistoiset. Muistan, että kaksi viikkoa meni siihen, että edes tajusin mitä tulisin tutkimaan. Vaikeinta oli se, etten ymmärtänyt artikkeleiden sanoja, tutkimusmenetelmiä, tuloksia, en osannut etsiä oikeanlaista kirjallisuutta, en osannut riittävän hyvin englantia, en oikeastaan tiennyt lääketieteellisen tutkimuksen tekemisestä mitään ja mikroskopointikin oksetti. 

Muistan istuneeni koneen ääressä ja miettineeni, että olen tässä samassa tilanteessa varmaan puolen vuoden päästäkin, että pitäisikö myöntää tappionsa ja lopettaa ennen kuin ehtii edes aloittaa. No onnekseni, tätä kesti kaksi viikkoa. Sitten palaset alkoivat loksahdella paikoilleen ja mikroskopiapahoinvointi meni ohi (luojan kiitos..).. Oikeastaan koko homma lähti ihan lapasesta. Tein labrassa n. 8h päiviä, jonka jälkeen koirien kanssa lenkki ja treenaamaan ja sitten jatkoin hommia vielä yöhön asti. Tajusin myös, että aiemmin käymistäni kaupallisen alan tutkimus- ja tilastokursseista oli valtava hyöty: SPSS-tilasto-ohjelman kanssa tulee vietettyä useita tunteja päivässä edelleen. 

Syksyllä tutkimuksen tekemistä alkoi häiritä perustutkinto-opinnot, joten opintojen ohella tutkimusta tulee tehtyä lähinnä viikonloppuisin. Viime syksynä hommat olivat sen verran hyvällä mallilla, että päätimme ohjaajani kanssa, että voisin lähteä esittämään tutkimusta Saksaan tammikuussa. Reissu meni oikein mukavasti huippuseurassa. Reissun ansiosta saatan lähteä ensi kesänä labravierailulle jenkkeihin! Ja seuraava kongressikin on jo valittuna. En voi muuta sanoa kuin että tutkimuksen tekeminen on äärimmäisen antoisaa. Odotan jo malttamattomana kesää, kun saa taas puskettua hommia eteenpäin. 

1st author M.
2nd author AnnaJ.

Ps. tiedoksi, vaikka käytän sanaa työ, se ei tarkoita, että siitä aina maksettaisiin. Tutkimusta ei tehdä rahasta.

Tutkijalääkäriksi

Helsingin lääkiksessä heti ensimmäisen lukuvuoden aikana osa lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoista valitaan tutkijalääkärikoulutusohjelmaan (”tutkijalinja”). Tutkijalinjalle haetaan erikseen, ja sinne kannattaakin hakea kaikkien, joilla on pienikin kiinnostuksen pilkahdus tutkimusta kohtaan. Hakuprosessin aikana ehtii vielä kysellä muilta tutkijalinjalaisilta ja tutkijoilta käytännön juttuja, jos ei ole vielä ihan varma, onko tutkijalinja ihan se oma juttu.

Mitä tutkijalinjalla sitten tehdään? Väitöskirja, sitten joskus, mutta ennen sitä saa tutustua eri tutkimusryhmiin ja aloihin. Kahden ensimmäisen kesän aikana ollaan siis rotaatioissa. Yksi rotaatio kestää aina vähintään kuukauden, käytännössä kahdessa kesässä pitää ehtiä tutustua 3-4 eri ryhmään. Melkein kaikki ryhmät ottavat tutkijalinjalaisia tosi mielellään, kun vaan ottaa rohkeasti yhteyttä! Tässä vaiheessa ei tarvitse miettiä liikaa, että onkohan tuosta ja tästä nyt kuinka paljon hyötyä väitöskirjaan, tai että tuo ei kyllä ole tarpeeksi unelmaerikoistumisalaani liittyvää. Rotaatioiden tarkoituksenahan on antaa vähän käsitystä siitä, mitä ja kuka ja miten ja miksi kaikkea lääketieteessä oikeastaan tutkitaan. Rotaatioista saa parhaan hyödyn niin, että valitsee erilaisia tutkimusryhmiä eri aloilta. Tässä vaiheessa tutkimusryhmien ei välttämättä tarvitse liittyä hammaslääketieteeseen; tärkeää on kuitenkin, että tutkimusryhmä on kiva ja siellä on joku joka auttaa kun tarvitsee. Tietysti olisi myös hyvä että tutkimuksen aihe kiinnostaisi. Tosin olen itse huomannut, että kun jonkin tutkimusryhmän aiheeseen ja julkaisuihin tutustuu hetken aikaa, niin oikeastaan kaikki vaikuttaa tosi mielenkiintoisilta! Vasta sitten, kun rotaatiot ovat ohi, täytyy viimeistään valita, missä tutkimusryhmässä haluaa tehdä väitöskirjansa. Tutkijalinjalla pyritään väittelemään 1,5 vuoden sisällä valmistumisesta.

Entä mitä tutkijalinjalaisista tulee isona? Tutkimusta voi tietysti jatkaa väitöskirjankin jälkeen: jotkut lähtevät ulkomaille post doc-hommiin, ja myöhemmin voi vaikka johtaa omaa tutkimusryhmää Suomessa. Yleistä on väittelemisen jälkeen erikoistua ja tehdä oman alan tutkimusta kliinisen työn ohessa. Erikoistumispaikkoja hakiessa väitelleet ovat etulyöntiasemassa, ja joitain tämä motivoi väitöskirjan tekemiseen, sillä halutuimmille erikoisaloille saattaa tulevaisuudessa olla tunkua. Tietysti väitöskirjan tehneestä voi myös tulla ihan tavallinen lääkäri tai hammaslääkäri, joka vain ymmärtää jotkut asiat kollegaansa syvällisemmin, hyvä näinkin.

Toivottavasti mahdollisimman moni kiinnostui tätä lukiessa tutkimuksesta ja tutkijalinjasta. Itse olen ollut todella tyytyväinen päätökseeni (toki suurin osa urakasta on vielä edessä :D). Sitoutumista ei kannata liikaa pelätä, sillä tämä kyllä vie mennessään!

Jaakko

http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/docs/perustutkinnot/TLO_PYSYV%C3%84ISM%C3%84%C3%84R%C3%84YKSET_tdkn_11.2.2014.pdf

http://blogs.helsinki.fi/med-viikonjulkaisu/

Lukiosta (hammas!)lääkikseen?

Nyt kun lukion abit ovat karanneet lukulomille ja kevään yhteishaut lähestyvät, on aika tsempata erityisesti kevään abeja ja muita lukiolaisia (ja muitakin hakijoita) tulevaisuudessa siintävää hakuprosessia varten. Jos vielä mietit minne hakisit, lue aiemmat postaukset ja vakuutu siitä että hakeminen hampaalle kannattaa!

Jos tietää jo lukion alkuvaiheessa haluavansa opiskelemaan hammaslääketieteelliseen tai lääketieteelliseen, kannattaa valita kaikki lukion kemian, fysiikan ja biologian kurssit. Vaikka kurssit tuntuisivat hankalalta lukion aikana ja muut helpommat reaalit houkuttelisivat, ei silti kannata luovuttaa, sillä kurssit on silti helpompi tarpoa läpi aluksi opettajan johdolla jo lukioaikana.. Vaikka opettaja ei olisikaan paras mahdollinen, voi koulukavereista saada tukea ja löytää kohtalontovereita myös myöhempään hakuprosessiin. Jos osa kursseista kuitenkin jää käymättä tai vähemmälle huomiolle, voi taitoja lisätä itsenäisen opiskelun lisäksi esimerkiksi iltalukiossa tai valmennuskurssilla. 

Näyttääkö tutulta?

Jos fysiikka, kemia ja biologia sitten kuitenkin lähtökohtaisesti sujuvat, kannattaa ne ehdottomasti kirjoittaa (tai ainakin osa niistä), ja mielellään keväällä jolloin asiat tulee kerrattua perusteellisesti jo ennen varsinaista pääsykoetta. Tämä helpottaa myös pääsykoeurakkaa, kun ainakin osa pääsykoeaineistosta on jo kutakuinkin hanskassa.

Ylioppilaskokeiden jälkeen moni on varmaan jo aika loppu, ja lukeminen ei voisi enää vähempää kiinnostaa. Kannattaa kuitenkin pitää vähän lomaa ja kerätä ne motivaation jämät kokoon ja sen jälkeen tosissaan yrittää, sillä kyllä tänne pääsee suoraan lukioistakin, monikin. (Vaikka toista jotkut väittävät!) Ja jos ovet eivät ensimmäisellä kerralla aukenekaan, olet ainakin yrittänyt parhaasi ja ensi vuotta varten lukeminen on jo hyvällä pohjalla. Motivaatiota ja opiskeluvinkkejä voi etsiä lisää TÄSTÄ kurssimme keräämänä. 

Motivaatiota ylioppilaskokeiden jälkeiseen opiskeluväsymykseen

Jos olet lukenut ylioppilaskokeita varten lähinnä lukion oppikirjoja ja vanhoja ylioppilaskokeita, voit kaivata jo uutta laskemista ja lukemista. Netistä löytyy vanhoja pääsykokeita, joista lääketieteellisen tiedekunnan omien lisäksi kannattaa katsoa farmasian tiedekunnan ja teknillisen tiedekunnan kokeet, joista melko vastaavia soveltavia laskuja löytyy. Valmennuskurssin voi käydä jos siltä tuntuu ja budjetti antaa periksi, myös pelkkiä kurssimateriaaleja saa ostettua sekä lainattua kirjastosta (ainakin joistakin) ja ostettuna käytettynä aiemmin sisäänpäässeiltä.

Pelkän opiskelun lisäksi kannattaa ottaa selvää mistä saa lähtöpisteitä missäkin tiedekunnassa, sillä tiedekuntien välillä on eroja. Helsingissä lähtöpisteitä saa pakollisesti myös ruotsista, kun taas muissa tiedekunnissa sitä ei oteta pakollisena huomioon lähtöpisteitä laskettaessa. Muutenkin kannattaa ottaa selvää hakuperusteista ja muista käytännön asioista, kuten hakuajoista ja pääsykokeista, ettei haku mene pieleen huolimattomuusvirheiden vuoksi. (Esimerkiksi olemalla väärässä kaupungissa tekemässä koetta.) Kunkin tiedekunnan sivulta löytyy hakuopas, joka kannattaa käydä katsomassa.TÄSSÄ linkki Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan hakuoppaaseen. 

Tässä lisäksi hieman tilastoja Helsingin sisäänpäässeistä uusista ylioppilaista viimevuosilta. Erityisesti viime vuonna uusia ylioppilaita pääsi tiedekuntaan sisälle melkoinen määrä (26% hyväksytyistä), joten ei kannata lannistua vaikka yleisesti sisäänpääsyä pidetään vaikeana!

Helsingin lääketieteellisen tiedekunnan sivuilta

Hampaalle haetaan usein vähemmän suoraan lukioista kuten tilastosta voidaan myös huomata, sillä hampaalla opiskelu ei ole ehkä niin itsestään selvä valinta kuin yleisessä tiedossa olevat oikis/lääkis/kauppis, joita yleensä esitellään abipäivillä ja lukiossa. Tee siis poikkeus tilastoon ja hae hampaalle!

TOP 3 vinkit erityisesti uusille ylioppilaille tulevat tässä:

• Älä lannistu! Vaikka edessä oleva kirjavuori tuntuu valtavalta varsinkin ylioppilaskokeiden jälkeen, on vaikeinta usein aloittaminen. Kun saat rytmistä kiinnni, sujuu opinnot omalla painollaan.
• Suunnittele ja ota selvää! Ota selvää hakuperusteista, mielellään jo ennen kirjoituksia, jolloin voit suunitella kirjotettavat aineet parhaiten osaamisesi mukaan. Suunittele lukemisesi jo ennen ylioppilaskokeita ja niiden jälkeen, jolloin vältyt viimehetken paniikilta.
• Usko itseesi! Tämä on tärkeää erityisesti pääsykokeessa, jossa testataan taitojen lisäksi hermoja. 

Tsemppia ylioppilaskokeisiin ja pääsykoevalmistautumiseen kaikille, muistakaa laittaa hakukohteeksi (hakuaika 17.3.–9.4.2015) Helsingin hammaslääketieteellinen niin syksyllä nähdään!

Toivottaa Meri, vuoden 2013 ylioppilas ja toisen vuosikurssin denttari